Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kesäkauden päättyessä

Lisätty 21.09.2015

Hyvät puutarhakumppanit

Syksy on selvästi  saapunut tämän kummallisen kesän jälkeen. Ensin oli kylmää, kuivaa ja tuulista. Laululintuja ei ollut ilonamme, koska muuttolinnut palasivat takaisin etelään. Hyönteissyöjillä ei ollut ruokaa, koska ei ollut hyttysiäkään  - jotakin positiivista siis.  Sitten kun sateet alkoivat juhannuksena, sittenhän satoi ja satoi ja satoi. Lopulta tuli outo lämpöaalto, jota kestikin pitkään. Se tuli vaan liian myöhään. Aurinko oli jo matalalla eikä sen säteissä enää ollut paljon voimaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Taudit ja tuholaiset ovat riehuneet puutarhassamme. Näkyvin ja haitallisin on varmaan ollut omenankehrääjäkoi. Olemme tosin viime kesästä oppineet sitä torjumaan ihan käsin keräämällä. Ruiskutuksista käytiin pitkät polemiikit. Eiväthän ne  sitten paljon auttaneet. Viime kesän tuhojen  vuoksi puut eivät jaksaneet juurikaan tuottaa omenia, mutta ovathan ne sentään vielä hengissä.

Puutarhan hoito kuulemma rauhoittaa mieltä ja alentaa verenpainetta. Hauska kuulla! Pitää varmaan paikkansa silloin, kun kasvit kukoistavat ja tuottavat satoa. Mikä ei yleensä tapahdu itsestään vaan kovan työn ansiosta. Olenkin joskus vähän epäillyt niitä väitteitä, että luonto aina pyrkii tasapainoon. Tai, pyrkii toki, mutta erilaiseen tasapainoon kuin puutarhuri haluaisi. Kukoistava voikukkaniitty on oikein tasapainoinen. Luonto ei muutenkaan ole mikään idylli; kettu ja kanahaukka voivat olla puutarhurin parhaita ystäviä.

Tämä kesä on siis ollut puutarhan hoidon kannalta aika rasittava. Onko jäänyt aikaa ja voimia yhdistyksemme asioihin? Ilahduttavan paljon on ollut toimintaa ja moni jäsenemme on ylittänyt talkoovelvoitteensa moninkertaisesti. Lämmin kiitos siitä! Erityisesti haluan kiittää keittiötiimiä, joka on tuottanut meille monia mukavia yhteisiä tapahtumia ja herkkuhetkiä. Myös taimitiimi ja molemmat käsityökerhot ovat olleet kiitettävän aktiivisia. Urheilukerhoa palkitsemme tänään vielä erikseen.  Me, jotka emme harrasta kilpaurheilua, olemme pitäneet huolta nivelten liikkuvuudesta ja mielen tasapainosta joogalla.

Sähköremontin valmistelu on ollut meillä huolen aiheena jo pitkän aikaa. Tällaisen alueen sähköverkon suunnittelussa on omia erityispiirteitään, jotka eivät ole kaikille suunnittelijoille tuttuja. Nyt hallituksella on kokenut suunnittelija kierroksessa,  mutta sopimuksen laatiminen vaatii vielä vähän selvittelyä.  Ennen joulua olemme toivottavasti siinä tilanteessa, että hallitus voi kutsua koolle yhdistyksen kokouksen päättämään, millä konseptilla uusi sähköverkko rakennetaan, sekä päättämään hankkeen laajuudesta  ja budjetista. Samalla uusitaan aluevalaistus, mikä ilahduttaa monia. Pääsemme siis eroon Auschwitz-valoista!  Pitää myös päättää sähköverkon asentamiseen liittyvistä kaivuutöistä, jotka ovatkin iso homma. Viimeksi vaan ei vähiten, pitää hoitaa hankkeen rahoitus.

 

Töitä on siis tiedossa niin nykyiselle kuin tulevallekin hallitukselle. Olenkin alkanut miettiä, että on aika rankkaa, että yhdistys hoitaa jäsenten vapaa-ajalla vapaaehtoistyövoimalla näin ison alueen isännöitsijän ja talonmiehen työt. Sähköremontti on vasta alkua. Kerhotalossa ja saniteettitiloissa on suuria korjaustarpeita. Kuka niistä vastaa ja millä rahalla ne hoidetaan?

 

Ymmärrän hyvin, että yhdistyksen maksut ja työvelvoitteet halutaan pitää kohtuullisina, mutta toisaalta rakennusten ja ympäristön korjaukset pitäisi tehdä ennen kuin paikat ovat ihan hajalla ja metsä levittäytyy alueellemme.  Kun jotakin tehdään, kannattaa tehdä se kunnolla, jotta tulos on kestävä pitkälle tulevaisuuteen.

Monia asioita on hoidettu hyvin ja aktiivisesti tänä kesänä. Yksi paha laiminlyönti on kuitenkin todettava. Kumpulan Viesti –lehteä ei lainkaan ilmestynyt tänä kesänä. Meillä ei ollut selkeästi nimettynä lehden toimittamisesta vastaavaa henkilöä. Mutta koko hallitus on tietenkin vastuussa. Meidän häpeämme se on!  Hallitus nimitti keväällä tiedotustiimin, mutta Kumpulan Viestin toimittamista olisi pitänyt seurata tarkemmin ja osoittaa työhön lisää resursseja, kun alkoi näyttää siltä että homma ei etene.  Ensi vuonna hallituksen pitää olla pontevampi, keitä siellä sitten istuneekin!

Antaisin pyyhkeitä myös sille osalle palstalaisia, joille jätehuolto näyttää olevan ylivoimaisen vaikeaa. Mikä siinä mättää? Kompostointi ei ole rakettitiedettä, ja jätepussit eivät todellakaan lähde itse kävelemään jäteasemille. Harakat ja varikset, jopa rotatkin, yrittävät parhaansa mukaan niitä kuljetella. Ihmettelen myös, voiko pahvilaatikoiden litistäminen olla niin ylivoimaisen vaikeaa. Jopa tällainen hauras mummeli pystyy siihen, kun oikein keskittyy. 

Mutta  lopussa kiitos seisoo: Minusta on tosi kivaa, että olemme saaneet sitkeän ja luotettavan vanhan kaartimme rinnalle uusia reippaita ja aloitteellisia ihmisiä luottamustehtäviin ja talkoisiin.

Hyvä me!

Toivotan kaikille rauhallista talvikautta ja satoisaa tulevaa vuotta!

Mirja

Lue kokonaan »

Omenapuut ja tuholaiset – mitä juuri minä voin tehdä

Lisätty 21.07.2014

Marjukka Mähönen heinäkuussa 2014

omenankehrääjäkoi

Omenankehrääjäkoi on valkoinen mustapilkullinen pieni perhonen. Kun perhonen on toukkavaiheessa, se syö omenapuun lehtiä ja kietoo itsensä harsoon. Harsossa toukka koteloituu. Kotelosta kuoriutuu perhonen. Perhoset munivat omenapuun rungon ja oksien pieniin koloihin.

Lue kokonaan »

Tuholaiskesä

Lisätty 09.07.2014

Puutarhureita ovat koetellet tänä vuonna monet vitsaukset: kevätkuivuus, alkukesän koleus, raesateet, kirvat, ja pahimpana kaikista omenankehrääjäkoit. Viisaimmat meistä ryhtyivät koitoukkien torjuntaan heti ensimmäisten harsopallojen ilmestyttyä. Valtaosa, johon minäkin lukeudun, luotti siihen, että ongelma on vain esteettinen eikä vaadi järeitä toimenpiteitä. Olimme väärässä. Tämä vuosi on erilainen kuin kymmeniin vuosiin aiemmin, ehkä poikkeuksellisen leudon talven vuoksi.

Omenankehrääjäkoit ovat nyt siirtyneet kotelovaiheeseen eivätkä enää ahmi puiden lehtiä. Mutta vaara ei ole suinkaan ohi.  Parin viikon päästä koteloista kuoriutuu perhosia, jotka munivat ensi kesän tuholaiset, siis moninkertaisen määrän.  Nyt  pitäisi tuhota kotelot mahdollisimman tarkkaan. Yhdistys on sijoittanut feromoniansoja koiden pyydystämiseen, mutta niiden merkitys on aika marginaalinen.

Koteloita on puiden rungoilla ja oksien haaroissa, saattaa olla muuallakin puiden lähellä. Pahimmin koiden valtaamissa puissa niitä riippuu oksilta suurina nippuina. Koteloita kannattaa kerätä astiaan ja kuumaa vettä päälle.  Vähän jäähtyneinä sitten kompostiin!

Miten koteloita voi kerätä korkealta puusta? Oman kokemukseni mukaan hyvä työväline on pitkä keppi, jolla koteloniput saa kuopsutettua kätköpaikoistaan.  Koteloniput ovat tahmeita ja tarttuvat helposti kepin päähän. Kotelot on helppo tunnistaa, kun silmä vähän oppii.  Koteloiden pyydystämistä on syytä jatkaa moneen kertaan, sillä uusia koteloita tulee edelleen. Uudet tunnistaa helposti valkoisesta harsosta, kuten kuvassa.

Entä ne palstat, joilla kukaan ei käy viikkokausiin eikä kukaan tee mitään omenankehrääjäkoiden valtaamille puille?  Säännöt ja määräykset on tehty normaalioloja ajatellen. Yhdistyksen edustajana en voi suositella mitään suoraa toimintaa, mutta en olisi myöskään sitä kieltämässä.

Tsemppiä!

Mirja 8.7.2014

Lue kokonaan »

Seitsemän teesiä voikukasta

Lisätty 05.06.2014

(puheenjohtaja Mirja Arajärvi)

Elämäntaito-oppaissa neuvotaan nykyään, että asioista pitää etsiä positiiviset puolet. Otanpa kohteeksi voikukan, tämän kaikille tutun luonnonkasvin. 

Lue kokonaan »

KEVÄTPUUTARHURIN TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ

Lisätty 27.04.2014
Lue kokonaan »

Kiitos kuluneesta kaudesta!

Lisätty 25.09.2013

Mirja Arajärvi, puheenjohtaja:

Lämmin kiitos puutarhurikumppaneille mukavasta ja asiallisesta yhteistyöstä yhteisen puutarha-alueemme hyväksi! Erityisesti haluan kiittää eri tehtävien vastuuhenkilöitä sekä talkoisiin uutterasti osallistuneita.

Viimeistään tänä kesänä minulle on  tullut selväksi, kuinka paljon näkymätöntä työtä monet henkilöt tekevät yhdistyksemme ja alueemme hyväksi, ja kuinka paljon hiljaista tietoa tähän sisältyy.  Vielä parempi olisi, jos näkymätön tehdään näkyväksi ja hiljainen tieto selkeästi kaikkien saataville. Silloin uusien toimijoiden on helpompi tulla mukaan ja osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen ja uusien ajatusten toteuttamiseen. Monet henkilöt ovat esittäneet hyviä ehdotuksia toiminnan kehittämisestä.  Jotta ajatuksia voidaan toteuttaa, tarvitaan lisää ihmisiä tätä tekemään.

Lue kokonaan »

 

Liity Kumpulan siirtolapuutarhayhdistyksen Facebook-ryhmään!

Pääset mukaan debattiin, tutustut muihin, saat tiedon tapahtumista helposti ja saat hyviä ja nopeita vastauksia pulmiin.  

 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?